Tässä välissä on ollut pari tylsää kontrollikertaa. Viimeistä edellisellä kerralla napsautettiin pois yksi QH-kojeen aisoista, ja kieleni hakeutuu paljastuneeseen kitalaen kohtaan vähän väliä ihmettelemään, että tältäkö se tuntuu. Loput mokomasta härvelistä on yhä suussani.

Saksipurentani, jonka olen viimeksi maininnut kaksi päivitystä sitten, korjautui yläleuan osalta niin hyvin että oikojanikin hämmästyi. Nyt on vuorossa alaleuka, jossa vastapurija on tietysti sisäänpäin, kun yläleuassa se oli ulospäin. Sain eilen hampaaseen kielen puolelle nupin ja kuminauhan, niinkutsutun kengurun, jonka toinen pää menee yläleuan jo oienneen hampaan ulkokyljessä olevaan nuppiin. Vaihdan kuminauhan aamuin illoin käyttäen apuvälineenä pientä koukkua, jonka sain oikojalta. Saan myös riisua sen syödessä. Onneksi, sillä suun avaaminen kovin isolle kengurun ollessa paikoillaan tuntuu kehnolta. Vaikuttaa siltä, että en tule myöskään laulamaan sen kanssa.

Hammas ei kuitenkaan mahdu oikenemaan noin vain, joten sain ne korotukset. Nyt minulla on siis kummallakin puolella kokonaista yksi hammaspari, jotka ottavat yhteen, ja nekin vain korotuksistaan. Muuten olen täysin avopurennassa. Hymyni on omaan silmään varsin oudon näköinen, koska alahampaani näkyvät. Tavoitteena on, että tammikuun puolella korotukset voisi ottaa pois. 

Onneksi laatikot ovat aina olleet suurta herkkuani jouluruokien osalta. Olen myös tullut varsin näppäräksi ruokaisien smoothieiden tekemisessä.