Nyt jouduin ensimmäistä kertaa soittamaan itselleni ylimääräisen ajan, koska alakaareni lipsahti osittain irti. Braketit siis pysyivät paikoillaan, mutta se viime tekstissä mainittu aivan kevyt kaari pääsi irti poskihampaastani, joka yksinään jököttää hammaspuutoskohtani vieressä. Syynä oli pala jääkaappijäykkää suklaata, jota onnessani puraisin koska se on nyt niin paljon helpompaa ilman QH:ta, ja suklaan kulma osui väärään paikkaan suuta, siihen missä kaari on tyhjän päällä. Kaari jousti ja liikkui, ja niin sen pää oli viimeisestä braketista ulkona. Kulmakarvapinseteillä sitä ei saanut takaisin.

Eipä siinä, sain ajan seuraavalle aamulle, eli siis tälle aamulle, ja nopeasti todettiin että kaarta ei saanut takaisin myöskään hammaslääkärin työkaluilla, joten päädyttiin vaihtamaan koko kaari. Irtoamisen toistuminen pyrittiin eliminoimaan valitsemalla vahvempi kaari, joka ei joustaisi niin paljon että noin voi käydä. Tuloksena alahampaani tietysti jomottavat nyt.

Muuten ei tehty mitään. Hampaat sidottiin kaaren vaihdon jälkeen takaisin toisiinsa kiinni uudella pitkällä teräksellä. Viimeksi laitetut korotukset ovat tippuneet pois, mutta sain jatkaa ilman niitä. Hyvä niin. Hieman turhauttavaahan se on syödä seurassa, jos suusta pystyy käyttämään yhteensä kahta hammasparia, ja niitäkin vain osittaisella pinta-alalla.